Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry:n luovan alan ja kulttuurin toimijat kehittivät viime vuonna konseptin, jonka avulla taidekeskuksesta tulisi espoolaisille avoin kulttuurin tila.
Yli 40-vuotias Karhusaaren taidekeskus
Karhusaaren taidekeskus perustettiin 1980-luvulla. Neljänkymmenen vuoden aikana siellä on ollut vuokralaisina lukuisia taiteilijoita ja luovan alan yrittäjiä. Tunnetuimpia ovat mm. Tommy Tabermann ja Mikko Kuustonen. Alun perin taloa hallinnoi KulttuuriEspoo. Kun Karhusaaren taidekeskus siirtyi Tilapalvelut liikelaitoksen hallintaan, työhuoneiden vuokrat nostettiin markkinahintaisiksi. Lisäksi Tilapalvelut rajoitti pikkuhiljaa vuokralaisten oikeuksia käyttää huvilan keittiötä ja saunaa eriarvoistaen vuokralaiset keskenään jopa niin, että osalla oli oikeus alivuokrata huonettaan, osalla ei.
Karhusaaren yhteisö on halunnut kehittää taidekeskuksen toimintaa espoolaisille avoimeksi jo vuosia. Vuonna 2017 yhteisö luovutti KulttuuriEspoolle ideoimansa suunnitelman Karhusaaren kehittämisestä eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kaupunki ei koskaan antanut palautetta vapaaehtoisena tehdystä työstä, joka sisälsi laajan asukaskyselyn. Sen sijaan kaupunki antoi suunnitteluvarauksen varattomalle Lastenmaailma-hankkeelle tammikuussa 2019. Hanke esitti koko Karhusaaren kattavaa kaupallista konseptia: alueelle olisi päässyt vain maksamalla pääsymaksun. Hanke todettiin mittakaavaltaan täysin sopimattomaksi Karhusaareen. Lastenmaailma vetäytyi.
Luovan alan ammattilaisten yhdistyksen perustaminen
Seuraavan kerran Tilapalvelut liikelaitos käynnisti taidekeskuksen alasajon huvilasta marraskuussa 2022. Irtisanomiset olivat pontimena espoolaisten luovan alan ammattilaisten yhdistyksen, Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry Kartun, rekisteröimiselle 2.3.2023. Koettiin, ettei rekisteröitymättömällä taidekeskusyhteisöllä ollut ääntä. Karttu aloitti helmikuun 2023 viranhaltijoiden ja Karhusaaren toimijoiden yhteisen kokouksen jälkeen suunnitella toimintakonseptia Karhusaaren kehittämiseksi. Suunnittelutyössä huomioitiin viranhaltijoiden kokouksessa esittämät toiveet. Syntyi avoimen kulttuuritilan konsepti, joka esitettiin KulttuuriEspoolle toukokuussa 2023. Konseptin toteuttamisen sijaan Tilapalvelut liikelaitos yllättäen irtisanoi huvilan työhuoneet 15.3.2024. Päätöksellään se lakkauttaa 40-vuotiaan taidekeskuksen Karhusaaren huvilassa.
Kartun suunnitelma Karhusaaren kehittämiseksi
On esitetty väitteitä, että vain kourallinen taiteilijoita haluaa pitää huvilan yläkertaa hallussaan. Karttu on paljon, paljon enemmän kuin pari taiteilijaa! Konseptin vastaanotto on saanut innostuneen vastaanoton espoolaisten luovan alan ammattilaisten keskuudessa. Sen verkostoon kuuluu vain vuoden toiminnan jälkeen satoja luovan alan ammattilaisia, kulttuurin asiantuntijoita ja harrastajia – sekä taiteilijoita.
Avaan tässä Kartun laatimaa kehittämissuunnitelmaa, jotta kaikki Karhusaaresta kiinnostuneet voivat tutustua siihen ja osallistua yhteiseen kehittämistyöhön valtuustoaloitteen hengessä. Minusta vain avoin keskustelu on aitoa osallistamista. Kuten totesin jo aiemmin, Kartun suunnitelmassa on huomioitu Espoon johtavien viranhaltijoiden esittämiä kehittämistarpeita sekä valtuuston vuonna 2021* esittämät toiveet tilojen käyttöasteen nostamisesta. Taidekeskuksen yhteisöä oli tarkoitus laajentaa kutsumalla kaikki espoolaiset luovien alojen yhteisöt, freelancerit ja vapaan kentän taiteilijat mukaan toimintaan.
Odotimme reilun vuoden ajan kaupungin taholta kumppanuusneuvotteluita huvilan yläkerran salien pilotointiin, jotta olisimme voineet tarjota potentiaaleille yhteisökumppaneille konkretiaa. Osallistamistyö oli vasta alussa, kun Tilapalvelut päätti ajaa taidekeskuksen alas. Silti olimme saaneet aikaiseksi jo laajan verkoston. Tämänkaltaista kulttuurin ja taiteen tilaa tarvitaan kipeästi Espoossa.
Yhdistyksen tarkoitus
- kehittää Karhusaaren taidekeskuksen toimintaa
- edistää espoolaisten kulttuurin ja luovan alan toimijoiden välistä yhteistyötä
- edistää kulttuurin ja luovan alan ansiotoiminnan harjoittamista
- edistää kansalaisten kulttuuriharrastusta ja kulttuurihyvinvointia
- vaalia ja dokumentoida Karhusaaren aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä
- edistää hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa
Karhusaari ansaitsee monta toimijaa
Monipuolisena kulttuuriympäristönä Karhusaareen mahtuu monta toimijaa. Tällä hetkellä alueen vanhimman toimijan eli Karhusaaren taidekeskuksen työhuonevuokralaisten lisäksi siellä toimii Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry Karttu, Espoon kaupunginosayhdistysten liitto ry EKYL, alun perin taiteilijoiden perustama asukasyhdistys Pro Karhusaari ry ja WWF, jonka vieraslajiohjelmassa Karhusaari on.
Taidekeskuksen väki on halunnut kauan aikaa ottaa alueen tyhjillään olevia rakennuksia kulttuurikäyttöön. Ehdotukseemme varastorakennuksen käyttöönotosta kesäiseksi tapahtumatilaksi alueesta vastaava toimitilapäällikkö totesi:
– Emme oikein ”rakentaisi” mitään, mikä muuttaisi olosuhteita, kun kokonaisuuden mahdolliset sitoumukset eivät ole selvillä.
Herää kysymys, miksei kaupunki halua lähteä taidekeskuksen kehittämisen pilotointiin tai edes yksittäisiin, pistemäisiin kokeiluprojekteihin Karhusaaressa?
Karttu haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien Karhusaaren nykyisten toimijoiden kanssa ja laajemmin. Kuulumme ainoana espoolaisena yhdistyksenä valtakunnalliseen taiteen ja kulttuurin tilat -verkostoon. Karhusaari tarvitsee useita toimijoita elävöittämään aluetta ja tuomaan sinne palveluita. Toivomme yhteistyökumppaneiksi kaupallisia toimijoita ja heti aluksi kauan toivotun kahvilayrittäjän. Karhusaaren pittoreskin saunan vuokraustoiminnan pyörittämiseen löytyisi varmasti investointihalukkaita toimijoita. Ja leikkimökin voisi kunnostaa kesäiseksi jäätelökioskiksi. Karhusaaressa on vain mielikuvitus rajana.
Huvilan avaaminen espoolaisille – Kartun ehdotus
Helmikuussa 2023 alkaneen neuvotteluprosessin aikana kysyimme useaan otteeseen viranhaltijoilta onko kaupungilla viritteillä muita suunnitelmia Karhusaareen. Tilapalvelut liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen totesi joka kerran ettei ole. Vastaukset asettuvat outoon valoon verrattaessa niitä kulttuurijohtaja Tommilan Länsiväylälle 20.3. antamaan lausuntoon, jonka mukaan huvilan käytöstä olisi ollut käynnissä toinen ideointi samaan aikaan, kun Karttu kävi keskusteluja konseptistaan kaupungin kanssa. Teettikö kaupunki Kartun luovan alan elinkeinonharjoittajilla vuoden ajan turhaa työtä?
Kartun toiminnan tarkoitus on sama kuin Tilapalvelut liikelaitoksen esittämä työhuoneiden irtisanomisen peruste: avata huvila kaikille kuntalaisille. Kartun suunnitelmissa on tehdä paljon enemmän kuin mitä kaupunki sinne nyt ehdottaa. Haluamme saada perusteet, miksi Tilapalvelut liikelaitos ajaa alas taidekeskuksen, kun luovat alat kokoava ammattilaisten yhdistys Karttu olisi mainio yhteistyökumppani toteuttamaan kaupungin kanssa valtuuston vuoden 2021 esittämät toiveet?
On myös huomioitava ettei Tilapalvelut liikelaitos avaa huvilaa ilmaiseksi kenellekään. Se on avoinna vain niille kuntalaisille, joilla on varaa maksaa 9 tunnin ajan juhlakerroksesta 575€/850 € tai kellarikerroksesta 260 €/360 €. Työhuonekerroksen, joka ei ole esteetön, vuokraushinnat olisivat oletettavasti samaa luokkaa. Jos Tilapalvelut liikelaitos on sopinut tilafasilitoinnista kolmannen osapuolen kanssa, Espoon osallisuusmallin sosiaalisen kestävyyden hengessä toimijan nimi pitäisi kertoa avoimesti.
Kartun konseptiin kuuluvat Tommilan mainitsemien opastuksien lisäksi paljon muuta eri ikäryhmille suunniteltua kulttuuritoimintaa. Vuoden 2024 toimintasuunnitelmaan kirjatut toimet olisivat hyödyttäneet espoolaisia paljon laajemmin kuin pelkkä tilavuokraus tapahtumiin ja kokouksiin. Alla muutamia tapahtumia ja hankkeita, joita Karttu suunnitteli ja – jotka valitettavasti nyt suurimmilta osin jäävät toteutumatta:
Maksuttomat tapahtumat
- Huvilan avajaiset: järjestetään 4.5. ellei Tilapalvelut estä
- Varhaiskasvatushanke lähiympäristön elämyksellisestä tarinaluontopolusta
- 10 opastettua historiakierrosta
- Kulttuuriympäristöpäivä/Kotiseutuliitto
- Konstrundan/Karhusaaren huvilan taiteilijat
- Leikkimökin jouluikkuna/Museo Leikki & Karttu
- 4 runostagea ja Open Micciä
- 4 taidenäyttelyä
- 10 taiteilijoiden järjestämää work shoppia kuvataiteesta, valokuvauksesta jne.
- 10 kirjailijatapaamista
Koulu- ja yliopistoyhteistyö
- Aalto ARTS Elokuvataiteen laitos ja Teatterikorkeakoulu: Karhusaaren virtuaaliopastussarja You Tubeen
- Espoon Steinerkoulu: Espoon historian projektiviikko
Lasten ja nuorten harrastus- ja leiritoiminta
- Yhteisöteatteri Jäänsärkijät: lasten ja nuorten teatterikerhot ja kesäleiri
- Espoolaisten lastenkirjailijoiden lukupiirit
Maksulliset tapahtumat
- 20 taidekävelyä ja taidetyöpajaa
- 4 teemaopastusta
- Makasiini Goes Heavy Metal
Vapaaehtoistyö
Karttu ja KAMU Espoon kaupunginmuseo solmivat viime vuonna sopimuksen Krimin sodan aikaisten linnoitteiden hoidosta. Vapaaehtoistyö hankaloituu taidekeskuksen alasajon vuoksi etenkin, kun Tilapalvelut ei vuokraa edes varastoa puutarhavälineiden säilytykseen.
Ainutlaatuinen kulttuuriperintö
Karhusaari espoolaisten kulttuuriperintökohteena ansaitsee konkreettisen suunnitelman, josta ilmenee kaupungin tahtotila siitä, miten se aikoo toteuttaa valtuuston yksimielisesti hyväksymää päätöstä elävöittää Karhusaari huvilan remontin jälkeen. Suunnitteluun ei riitä Tilapalvelut liikelaitoksen viranhaltijoiden tekemät päätökset, vaan suunnittelussa on noudatettava Espoon osallisuusmallin mukaista asukas- ja asiakaslähtöisyyttä.
Toivon ja luotan edelleen siihen, että Espoo toimii oman mallinsa mukaisesti. Toivotan kaikki luovan alan ammattilaiset ja vapaan kentän taiteilijat sekä yhteisöt mukaan kehittämään Karhusaaren taidekeskuksesta tilan, jotta luovien alojen sisällöntuottajat voivat toteuttaa yhdessä sitä, mitä he parhaiten osaavat – elämyksiä, tapahtumia, kulttuuria ja harrastuksia. Espoolaisten iloksi.
Tervetuloa 4.5. klo 10–16 taidekeskuksen läksiäisiin pohtimaan, kuinka voisimme vaikuttaa siihen, että Espoo kuulisi oman kaupunkinsa kulttuurialaa päättäessään Karhusaaren kohtalosta.
Hanna Maylett, puheenjohtaja, Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry Karttu
*Kaupunginhallitus Pöytäkirja 11.01.2021/Pykälä 12